Mooi!
Kamaaala mikä kiire koko ajan. Nyt on sitten kaikki tehtävät kasaantunut tälle viikolle enkä oikeen löydä aikaa millekään. Kävinkin eilen tekemässä joitain tehtäviä funtsissa ja tänään yritin varata aikaa saadakseni mahdollisimman paljon hommia pois alta. Noo siinä sitten tuli ilmi, että siinä missä ensi viikosta alkaen muut käy ruokakulttuurin tunneilla, meitsi panostaa keskeneräisten kurssien ja tehtävien eteen. Ihan älyttömän mahtavaa että tällanenkin kurssi on!
Aiemmassa postauksessa selitin käynnissä olevista kursseista, mutta unohdin kokonaan yhden äärimmäisen hienon aineen: äidinkieli 2. Äikän tunnit on tässä jaksossa se rennoin ja kivoin aine. Itse pidän kirjoittamisesta (esseet, analyysit, etc.) ja teemme tunneilla aktiivisesti kaikkea pelkkien diojen katselun sijaan. Käytiin leffassa ja viime tunnilla järjestettiin kokous kuvitteellisesta luokkaristeilystä. Pääsinpähän kokeilemaan puheenjohtajan roolia, vaikka jouduinkin luovuttamaan virani toiselle mennessäni opon luokse.
Pohdittiin opon kanssa mun motivaatiota koulunkäyntiin (sitä ei ole) ja levottomuutta tunneilla niin minun kuin luokkanikin osalta. Eipä siinä kunnolla eteenpäin päästy, jäin kuitenkin pohtimaan uusiksi oppilaitoksen ja oikeastaan koko alan vaihtoa. Haluan kyllä edelleen nuoriso-ohjaajaksi, en vain näe lähihoitajan tutkintoa sellaisena jota haluaisin opiskella. Tällä kertaa vaan aion ajatella ja myös hoitaa vaihtas- operaation kunnolla, en kahden päivän sähellyksellä niin kuin viimeksi. Haen vain kouluihin jonne todella haluan päästä ja lopetan vasta kun oon saanut jostain toisen paikan. Opo lupasi auttaa mua jälkihakujen kanssa, että oisko mulla mahdollisuuksia vaihtaa jo kesällä.
Yritin kovasti päästä reippaan opiskelijan fiilikseen ja kävin ostamassa kaksi vihkoa ja kynän Suomalaisesta kirjakaupasta, hinnaksi nousi peräti 2e. Suunnittelin käyväni vielä kirjastossa lainaamassa joitain kirjoja joilla pääsisin lukemisen vauhtiin, kun kerran löysin sen liuskankin jonka sain eristyisopettajalta lukihäiriöön avuksi.
Aikoinaan siivoamani hylly koulujuttuja varten koki lievän takaiskun, mutta olen jo aloittanut saman operaation uusiksi!
En koskaan muistanut mainita sitä seikkaa, että päiväkodin työssäoppimisen jakson lopulla akomme (ryhmänohjaajamme) jäi äitiyslomalle. Viime aikoina oon saanu jälleen vahvistaa vanhan sanonnan todeksi: asioita osaa todella arvostaa vasta kun ne on menettänyt. Yllätin itsekin itseni kun tajusin miten suuri ikävä onkaan. Luokkamme toinen ako (joka on samalla kuraattori) jotenkin oudosti hävisi kokonaan luokkamme yhteisistä toiminnoista ja tunneista.
Ei sillä, etteikö uusi ako olisi myös kiva ja näin päin pois, tarkoitan vain että tietty tämäkin muutos on varmaan vaikuttanut luokkani levottomuuteen jonkin verran.
No mutta hyvää kesän odottelua itse kullekin ja palaillaan taas! :)
- Stella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti