Tehtävien ei tarvii olla tylsiä

Morjenstaa

Joskus puoltoista vuotta sitten, kun kirjoittelin ensimmäistä postaustani, lupailin heittää tänne jotain konkreettisia vinkkejä koulunkäyntiin. Eipä niitä ole kauheasti näkynyt.. :)
Joten tässäpä yksi!

Tehtävien tekeminen ei oo välttämättä tylsää ja pakonomaista

Tehtäviä tulee joka kurssilta miljoona niskaan, koko ajan vaan lisää ja toinen toistaan haastavampia. Joskus naaman eteen lykätään joku jäätävän paksu nippu, toisinaan taas tehtävänanto on kirjottaa romaani jostain uskomattoman tylsästä aiheesta. Tai sitten tulee jättimäinen ryhmätyö joka tarkoittaa väsyttävän pitkää PowerPoint esitystä (joista kuitenkin puolet on suoraan kopioitu jostain).

Useimmiten tehtävät tulee tehdä kirjallisen työn malliasettelu pohjaan (jonka löytämisestä ohjeet alempana), mutta ei aina. Kun opettajalta saa pikkasenkin vapautta tehtävän toteuttamiseen, kannattaa käyttää se hyödyksi. Joo, siitä saattaa koitua pikkasen enemmän vaivaa, mutta välillä tehtävän tekemistä helpottaa huomattavasti se, ettei avaakaan sitä wordia vaan päättää keksiä jotain erilaista.
En tiedä muista, mutta ainakin ite panostan suuremmalla innolla sellaiseen tehtävään, joka ei vaadi montaa tuntia pelkästään koneella istumista.
Ja vink vink, omilla ideoillaan saa myös helpommin parempia numeroita!

Tän kahden vuoden aikana Hdolla oon tehny neljä videota, pari julistetta, kaksi leikekirjaa, yhden blogi tyyppisen vihkon, tarinan ja pari piirrosta. Rajana on ainoastaan mielikuvitus.

Ja ihan kantapaan kautta oppineena annan pikku vinkin: jääkää isommalla tai pienemmällä kaveriporukalla koulun jälkeen tekemään päivän aikana saatuja tehtäviä. Tehkää ne yhessä jottei tarvii yksinään turhautua ja ponnistella kun ei ymmärrä. Kirjasto ja kahvilan takana piilossa sijaitseva itsenäisen opiskelun tila on auki vielä pitkään koulun ovien suljettua.
Mitä myöhemmälle ne jättää, sitä vaikeempia niistä tulee tehdä.





Pakko tunnustaa, ettei mulla ole hajuakaan miltä muitten moodle (hdo.mcampus.fi) näyttää tänä päivänä, mutta mulla se on aina näyttäny tolta (kuva alempana).
Eli etusivulta kun menee oman luokan ryhmään, sieltä "Tärkeitä ohjeita ja yhteistietoja" linkin takaa löytyy Kirjallisen työn malliasettelu. 
Sen löytäminen ja käyttö tullaan tod.näk. opettamaan sitten ensimmäisillä ATK-tunneilla, mutta te jotka tänne blogiin eksytte ennen niitä tunteja niin olettepahan asteen tietäväisempiä kuin toiset.

klikkaamalla isommaksi

Ja ihan vikana vielä:

Mysteeri tehtävä on hoidettu alta pois, uusintatenttiin ilmottauduttu (seuraava on 25.8.) ja työssäoppimaan lähen syyskuun alussa! FyKe 2 kurssi joutui nyt väistymään sen työssäoppimisen alta, mutta enköhän ehdi myöhemminkin sen hoitaa. :)
Ja jottei mulle vaan tulisi hetkeksikään tylsää tän syksyn aikana niin nappasin itelleni pari itsenäisesti suoritettavaa kurssia lisää. 
Mutta kaikki hommat hallussa ja hyvällä mallilla vielä tällä hetkellä.

Myöhempään taas

- Stella

Tsemppiä syksyyn

Ohoi!

Kesän aikana työelämässä tuli väkisinkin opeteltua se, miten pakottaa itsensä ylös sängystä aivan liian aikaisin. Maanantaina aamulla, kun herätyskelloni aloitti elämöimisen varttia vaille kuusi, oli kuitenkin vaikea uskoa heränneensä mennäkseen kouluun. 

Nyt on hauska seurata käytävällä eksyksissä olevien uusien ykkösten harhailua ja hämmästelyä.

Kavereiden näkeminen pitkän kesän jälkeen oli kyllä parasta kaikesta.

Opomme jäi puoleksi vuoodeksi opintovapaalle, joten kävin tapaamassa uutta opoamme keskustellakseni tämän syksyn sisällöstä minun kohdallani. Olen tosiaan Z-luokkalainen, eli en päässyt jatkamaan erikoistumisopintoihin rästieni takia. Aion suorittaa kaiken alta pois nyt syksyn aikana, jotta pääsen alottamaan tammikuussa taas kunnon opiskelut. En aio jummata paikoillani enää hetkeäkään.

Mulla on kesken viisi kurssia ja kaksi työssäoppimista:

Kasvun jakson työssäoppiminen eli viiden viikon työssäharjottelu päiväkodissa. Viime vuonna se meni perselleen monista syistä, mutta suurimmat syyt kaikista oli mun väärä asenne ja motivaation puuttuminen. Ne kaks asiaa ei oo hyviä yhdessä.

Kuntoutuksen jakson työssäoppiminen, jota en varsinaisesti pilannut, skippasin sen koska en uskonut sinä aikana kykeneväni suorittamaan sitä. 

Ammattietiikka, lainsäädäntö ja palvelujärjestelmät kurssi roikkuu ihan vaan tentistä, siihen vaan valmistaudun kunnolla ja ilmottaudun seuraavaan uusintatenttiin.

Hyvään arkeen ohjaaminen, tän kurssin keskeneräisyys on mun kohdalta tosi fail. Tein aikoinaan videoraportin viriketoimintatuokiosta, jonka kävin vetämässä vanhuksille, mutten ole kehdannut lähettää sitä eteenpäin itse opettajalle. Eli joko nielen ylpeyteni ja lähetän sen, tai sitten väsään aivan hemmetin nopeasti uuden. 

Päihdetyön kurssi on kanssa vaan tenttiä vailla.

Mielenterveystyön kurssilla sama juttu. Tosin suunnittelin käyväni sen kurssin kokonaan uudestaan jonkun toisen ryhmän kanssa.

Fysiikka ja kemia 2, sama juttu kuin Mielenterveystyön kurssilla: tentistä kiinni, mutta haluan käydä kurssin uusiksi. 

Neljä tenttiä, yhden tehtävän mysteeri ja kaksi toppista. Ei paha, kyllä mä saan ne tehtyä. Suurin osa on mulla jo hallinnassa, FyKe 2 kurssi alkaa syyskuussa ja muiden opettajien kanssa olen jo keskustellut / keskustelen vielä. Ja nyt on vasta kolme päivää mennyt.

Maanantaina melkeinpä kaikki opettajat joihin vaan törmäsin, sanoivat juurikin nuo otsikon sanat: "Tsemppiä syksyyn" ja tällä kertaa otin ne tosissani vastaan.

Meitsi ja siskoni Rei

Kesän aikana Hdo on itsessään kokenut tosi paljon muutoksia! 

Aula on täysin uudistunut, 4.kerroksen postilaatikot ovat muuttaneet vanhalle puolelle (5 rappuun) kolmanteen kerrokseen, vanhasta akvaariosta kiertää uusi nimi Funtsi 6 ja ohimennen kuulin nykyisestä funtsista muuttuvan joskus (en tiedä milloin enkä ole varma) jonkinlainen oleskelutila. Kuraattorimme muuttaa Apteekkirakennukseen ja hissillä on ravannut ees taas porukkaa ties millaisten kasvien, pöytien ja peilien kanssa. Ja aivan, rappukäytävässäkin on parhaillaan remppa meneillään. 

Eli uudet ykkösluokkalaisemme kohtaavat Helsingin Diakoniaopiston täysin erillaisena kuin mitä sen itse kohtasin pari vuotta sitten. En yleisesti ottaen vastusta muutosta, mutta en voi valehtelematta väittää etteikö vähän olisi kirpaissut kun kuulin näistä asioista. 

Etenkin mietityttää se kuinka epäkäytännöllisiä jotkut muutokset ovat omasta mielestäni. Ennen "kaikki mitä saattoi tarvita" löytyi 4.kerroksesta kaikki samalta käytävältä. 

Toisaalta nyt kun kaikki on levitetty pitkin poikin koulua niin porukka joutuu harrastamaan enemmän liikuntaa. Suunniteltua liikunnan tehostamista? En tiedä, mutta enköhän joskus totu itsekin muutoksiin.

Hyvää syksyn alkua!

- Stella

Yhdeksän päivää

Tereve!

Vielä tässä on kesälomaa yhdeksän päivää jäljellä, osittain uskomattoman hitaasti ja osittain uskomattoman nopeasti mennyt tämäkin loma. Varsinkin kun kunnolla lomailla ehdin sen pari viikkoa. Töitä on riittäny, alkukesästä olin ohjaajana lastenleireillä ja nyt oon ollu vanhainkodissa hoitajana, oikeastaan huomenna on vika vuoroni siellä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti jatkaa vielä ens viikko siellä, mutta elämässä sattuu ja tapahtuu joten henkilökohtaisten syiden takia joudun lähtemään kotiin maanantaina. (Tosiaan, nyt kun Pirkanmaalla ollaan!)

Nytkin kirjoittelen täällä väsyneenä ja nälkäisenä iltavuoron jälkeen. Tää postaus kasaan, ruokaa naamaan ja nukkumaan, huomenna taas aamuvuoro. Jesh.

Kun koulunpenkillä on teorioita opetettu, niitä asioita ajattelee (ainakin meitsille käy näin) kauheen monimutkaisesti eikä kaikkea tajuu kunnolla. Ne voi oppia muistamaan ulkoa, mutta sitten ku menee kentälle niin, ettei ole "ylimääräisenä" vaan todellakin yksi hoitajista, kaikki käy järkeen ja monimutkaisesta tuleekin hemmetin yksinkertaista.
Hoidon jakson työssäoppimisella ajattelin, että tää vanhustyö on ihan jees "mutta mulle riitti se viis viikkoa". Nyt kun on päässyt tekemään töitä ihan kunnolla, joutunut tekemään omia ratkaisuja omalla vastuullaan ja jopa hieman opettamaan jotakuta toista perusasioissa, tää työ tuntuu niin paljon kivemmalta. Ehkäpä koin valaistuksen! Oppinu uutta ainaki oon enemmän kuin työssäoppimisessa ja koulun penkillä yhteensä.
Mutta sen sanon, ettei tästäkään duunista selviäis hengissä ilman huumoria.

Nää +32 helteet on alkanu koitua kuolemaks, eikä fiilistä paranna se "Nyt ne todelliset helteet vasta alkavatkin!" uutinen. Ei oo totta.

Vähän päälle viikon päästä kun koulut alkaa niin jatkan tarinointia, tänä syksynä tulee tekstiä "Elämää Z-luokkalaisena". En voi uskoa, että mun kolmas vuosi tässä koulussa alkaa. Kaks vuotta on menny niin nopeesti.

Onnea teikäläisille helteisiin ja tavataan taas! :)
-Stella