Jouluja ja uusia vuosia vaan. :)
Oon tässä viime postauksen jälkeen ehtinyt alottamaan neljä eri tekstiä, mutta kaikki on jostain tuntemattomasta syystä jääneet luonnosten tasolle. Mutta jos nyt tämän saisin julkaistuksi asti, sen verran pitkä tauko tullut tässä.
Aika on vaan taas vienyt mennessään, koko syksy vaan hujahti silmissä ja niin paljon on ehtinyt tapahtumaan. Ollaan monta kertaa frendin kanssa todettu surkuhupaisina, että "hemmetti mikä syksy". Mutta nyt voi vihdoin ja viimein huokaista, työntää stressit pois päästä, sulkea silmät ja ihan vain hengittää.
Toissapäivänä alkoi virallisesti loma, mutta itse menen vielä maanantaina koulun kautta Ruoholahteen auttamaan erästä opettajaa opetusmateriaalin kuvaamisessa. Muuten voinkin taas hengähtää ja todeta, että loma todellakin on vihdoin täällä. Nyt ihmiset, mun luvalla nyt saa jättää duunit sikseen ja aloittaa lorvinnan sekä jouluruokien ahmimisen! Pitkä syksy takana, ollaan ansaittu oikeus löhöilyyn.
Maanantaina myös juhlistetaan nyt valmistuvia lähihoitajia, älyttömästi onnea kaikille heille munkin puolesta!
Näin joulukuun kunniaksi Hdolla on joka päivä ollut oma joulukalenteri häppeninki. Paljon kaiken näköistä on nähty, kuultu ja tehty, paljon ovat ihmiset hymyilleet, nauraneet ja oppineet uutta. Omasta mielestäni aivan mahtava idea, ja kuulemani mukaan ensi vuonna sama järjestetään uudestaan!
Mun nimi ehti jo käväistä erikoistumisalan opintoihin siirtyvien listalla, mutta yhtä äkkiä se sieltä lähti kuin menikin. Syksy lähti mun osalta hemmetin hyvin liikkeelle, mutta täällä loppu puolella alkoi se pieni horjahtelu suuntaan ja toiseen. Elämä heittelee ylös alas, motivaatiosta ei ole puutetta, mutta energia ja päättäväisyys tuntuivat loppuneen kesken. Mun ens kevät on suurimmalta osin vielä kysymysmerkkinä, mutta rästiin jäi puolikas työssäoppiminen sekä Mielenterveystyön kurssin tentti. Kaiken muun sain hoidettua alta pois.
Yritetään kikkailla mun opintoja jollain tasolla eteenpäin, repien kursseja vähän sieltä sun täältä, mutta muutenhan mulla on sitten keväällä kunnolla aikaa tehdä duunia ja kerätä rahaa (ja sitten tuhlata ne). Onpahan aikaa selvittää henk.koht. elämän sotkuja ja päästä eteenpäin.
(palkki ei toimi kaikilla selaimilla ja laitteilla)
Hyvää musiikkia ja hyvää fiilistä. Joulu on taas sitä samanaikaisesti niin stressavaa ja silti niin ihanaa aikaa. Voi keskittyä perheen kanssa oleskeluun, saa antaa eteenpäin hyvää ja saada samaa takaisin. Saa syödä itsensä palloksi ja sitten vyöryä ruokapöydästä kuusen juurelle hipelöimään kaikkia niitä lahjoja. Välillä tuntuu siltä, että vuodessa on ne muutamat päivät, jolloin ihmiset muistavat taas kunnolla kuinka paljon rakkaita ihmisiä ympärillään oikein onkaan. Ja joulu on yksi niistä.
Nyt vietän viimeisiä viikkojani landella, joten on pakko repiä kaikki ilo irti tästä hiljaisuudesta vielä kun voi. Yksi mun pitkäaikaisimmista ja ehdottomasti suurimmista haaveista vihdoin toteutuu helmikuun eka päivä, kun muutan omilleni Helsinkiin. Ehkä ainoa asia, jota täältä tulen ikävöimään, on se pimeys joka iltaisin valtaa ympäriltä kaiken tilan ja jonka vuoksi pilvettömältä taivaalta näkyy tähdet paremmin kuin missään muualla. Mutta muuten.. En oo pitkään aikaan ollut näin sekaisin innosta ja onnesta, kun saan alkaa pakkailemaan kamoja ja tuijottamaan kokonaan mun oman luukkuni pohjapiirrustusta miettiessä sisustusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti