Hepsou! Mulle kuuluu ihan hyvää, ehkä motivaatio on vähän laskenut koulunkäynnin suhteen. Uskon sen johtuvan ihan väsymyksestä, mutta onneksi jo luokkamme on yksi iso positiivisesti opiskeluihini vaikuttava tekijä.
Sain eilen JHL:ltä, eli Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta kirjeen kotia. En nyt ihan ole varma siitä, miten liiton jäsenyys vaikuttaa käytännössä mun elämään tai mitä voin saada siitä itselleni, mutta ainakin mun silmiin iski otsikko "Työttömyysturvaa". Täällä lippulappusessa sanotaan, että liitto tarjoaa jäsenilleen kaikissa työttömyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa ajanmukaiset palvelut.
Sain myös sähköpostiini viestin, jossa kerrottiin kylpylähotellissa pidettävistä Opiskelijapäivistä. Koko lystin maksaisi siis JHL, mutta itelläni kyseiselle viikonlopulle on jo muuta menoa.
Eilen meille annettiin pitkin päivää milloin miltäkin taholta palautetta opiskeluista ja menneestä kolmesta kuukaudesta. Alkuun se vain ärsytti, mutta kun ajattelin sitä ja sisäistin kuulemani asiat, niin päätin saada aikaan jotain muutosta. Itse kerhonohjaajana tiedän, miten ärsyttävää se on kun pitäisi ohjata / opettaa ylivilkasta porukkaa. Saatan jälkikäteen kuulla kerholaisilta, että he pitävät kerhosta tai minusta ja se taas tulee iloisena yllätyksenä, sillä he eivät anna minulle sellaista kuvaa käyttäytymisellään. En halua antaa sellaista kuvaa ittestäni opettajille, mua oikeesti kiinnostaa ne asiat mitä käydään läpi ja haluun oppia uutta.
Se taas meinaa käytännössä sitä, että yritän parhaani mukaan osottaa kiinnostustani tunneilla kuuntelemalla ja kysymällä jos jokin asia askarruttaa. Yleensäkin yritän panostaa, vaikka jokin aine tuntuisikin tylsältä tai turhalta tulevaisuuden kannalta. Katsotaan miten onnistun.
Toisekseen, järkkään heti kun ehdin kirjahyllystä tilaa koulutavaroille. Nyt osa kamoista on vinossa kasassa lattialla nurkassa, loput jossain hävöksissä. Jos saan kaikille kirjoille monisteille ja muille yhden kätevän paikan, niin pysyy kaikki tallessa ja kunnossa. Samalla opin ite järjestelmällisyyttä.
Kohta on tasan kolme kuukautta ekasta koulupäivästä hdossa. Hassua ajatella, että vasta nyt olen lähtenyt miettimään näitä asioita. Ehkä monet muistutukset siitä, että nyt ollaan tosiaan ammatillisessa oppilaitoksessa, on herätellyt. En kuitenkaan istu tuolla turhaan, eikä meille anneta tehtäviä turhaan tai huomautella ilman syytä jos niitä tehtäviä ei ollakaan palautettu siihen mennessä kuin piti. Hdo on mulle yksi askel lähemmäs sellaista tulevaisuutta, josta oon jo pitkään unelmoinu ja väitän, etten ole ainoa tämän suhteen.
- Stella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti